sunnuntai 16. heinäkuuta 2023

Miksi pestä autoa, kun voi ajaa sateessa?

Tukholmassa oli harmaata ja sateista, kun ajoimme ulos laivasta kuudelta aamulla. Liikennettä ei ollut, ja Tukholman liikennevalot saa ohitettua käyttämällä tunnelia. Näinpä olimme nopeasti moottoritiellä suuntanamme Malmön kautta Tanskaan.


Moottoritiellä nopeusrajoitus on pääosin 110-120 km/h, mutta runsaan sateen ja yllättävän huonokuntoisten tiepätkien vuoksi vauhtia piti ajoittain hiljentää. Keskinopeuden ollessa 104 km/h, matkan pituus 798 km, ja muutamalla pysähdyksellä, matka kesti 10,5 tuntia.

Pysähdyimme aamulla huoltoasemalla Norrköpingissä, ja huoltamon edessä oli neljä muuta Suomen rekisterissä olevaa autoa. Arvatenkin samasta laivasta liikkeelle lähteneitä. Heillekin oli varmaan tullut nälkä samaan aikaan.

Ennen Helsingborgia sää kirkastui, ja matka jatkui lämpimässä kesäsäässä Skåneen ja Malmön Öresundin sillalle. Öresundin silta on se Silta-sarjastakin tuttu, Ruotsin ja Tanskan ylittävä silta. Sillan ylittäminen maksoi 65€ eikä kestänyt kuin muutamia minuutteja, kun olimme Kööpenhaminan puolella. 

Ennen sillan ylitystä poikkesimme sillan poskessa olevalla näköalapaikalla nappaamassa kuvat sillasta. 

Kööpenhaminasta matka jatkui majapaikkaamme Mariboon. Hotelli oli täysin randomilla valittu, kriteerinä, että se on huomista aamulauttaa lähellä. Maribo osoittautui idylliseksi pikkukaupungiksi. Hotelli oli ulkoapäin niin komea, että piti tarkistaa hotellivarauksesta, että olemme oikean hotellin edustalla. 

Kaupungin pääkadulta löytyy hauska jenkkityylinen ja tunnelmallinen ravintola. City Rock. Mennessämme ravintola oli puolityhjä, ja nopeasti pöydät täyttyivät lapsiperheistä ja seurueista. Pihvit oli grillattu hyvin,  ja ranskalaiset parhaimmistoa pitkään aikaan. Robottitarjoilijan toimintaa ja lapsen riemua saimme todistaa, kun robotti tarjoili perheen ruuat naapuripöytään. 











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti