Viiden kuukauden kaupantekoprosessin, epävarmuuden ja odottamiseen jälkeen asuntokaupat on nyt tehty! Omistamme 187 m2 maata ja paritalon puolikkaan Espanjassa.
Tiistai-aamuna Torreviejassa kävimme asianajotoimistolla kauppakirjan läpi, asianajajamme teki tilisiirtoja, ja sitten siirryimme hänen kanssaan notaarin vastaanotolle. Neuvottelutilassa odottivat tutut myyjät sekä heidän edustajansa. Jutusteltiin, oli odottava tunnelma. Pian notaari saapuikin, ja 30 minuutissa homma oli selvä. Nimet paperissa, avainniput vaihtaneet omistajaa, ja halasimme hyvästiksi myyjien kanssa.
Marssimme taloyhtiön portista sisään omistajan elkein, omilla avaimilla. Jokaiseen oveen oli oma avaimensa: Ulkoporttiin, omaan porttiin, lasikuistille, kalterioveen, ulko-oveen, yläkertaan ja postilaatikkoon. Sisäänmarssia varjosti arpominen avainten kanssa, mutta sisälle taloon kuitenkin päästiin. Avainten värikoodi vaatii vielä harjoittelua.
Muuttokuorma siirrettiin sisälle paahtavassa helteessä, ja sitten huomasimme, että taloon ei tule sähköä. Ongelmaa yritettiin ratkoa samana iltana, mutta asianajotoimisto oli kiinni, sähköyhtiön päivystyksessä vastasi espanjankielinen vastaaja, eikä taloyhtiön puheenjohtajakaan tohtinut lähteä vasaroimaan kadulla olevaa keskusta.
Ulkolämpötila lähenteli neljääkymppiä, ja juhlan kunniaksi varattu kuohuva lämpeni kovaa vauhtia jääkaapissa, joten vähin äänin rullasimme vielä purkamatta olleet matkatavaramme Mustikkaan, ja suuntasimme takaisin hotelliin. Siniristilippu jäi liehumaan talolle.
Ensimmäinen siniristilippu taloyhtiön historiassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti