Lakatut varpaankynnet

Zenia Boulevardin kauppakeskus sijaitsee parin kilometrin päässä Villa Sukasta, ja siellä on kynsihoitola Fashion Nails, jossa tehdään manikyyrejä, jalkahoitoja ja akryylikynsiä edullisesti ilman ajanvarausta. Puolen tunnin odotuksella pääsee hoidettavaksi ihan ruuhka-aikanakin. Hoitajat ovat vietnamilaisia eivätkä juurikaan puhu englantia.

Viime talvena pidin kauniita akryylikynsiä parin kuukauden ajan kunnes kyllästyin niiden kömpelyyteen. Tänään kävin liikkeessä jalkahoidossa, mikä oli oikein miellyttävä kokemus. Istuin hierovassa nojatuolissa, kun jalkahoitaja laittoi räpyläni priimakuntoon. 

Maksunhetken tullessa minulle valkeni, että hoitola ottaa vastaan vain käteistä, jota en pidä mukanani milloinkaan. Tilanteesta selvittiin sitten niin, että jätin kännykkäni pantiksi hoitolaan, ja kävin nostamassa rahaa läheiseltä automaatilta 30€:n maksua varten. 

Eihän tuo nyt olisi vaiva pitää vähän setelirahaa mukana, mutta jotenkin olen niin oppinut korttimaksamiseen, että se tuntuu turhalta. Jos ostan markkinakojusta jotakin pientä eikä kortti käy, niin todennäköisesti ei käy viidenkympin setelikään, jolloin pitäisi olla monenkokoista setelirahaa. Tämän päivän tilanne hoitui suitsait, koska pankkiautomaatti oli lähellä ja minulla oli luottokortit mukana. Ehkä täytyy kuitenkin ottaa askel taaksepäin, ja varautua pienellä määrällä käteistä reissatessa, niin turhalta kuin se tuntuukin. 

Jalkapallon EM-finaali

Täytyy tunnustaa, ettei minulla ole kiinnostusta tai kosketuspintaa jalkapalloon. Satuin kuitenkin viikolla kuulemaan, että sunnuntaina Espanja ja Englanti pelaisivat euroopanmestaruudesta. Finaalipeli tänään oli auki vähän aikaa telkkarissa, mutta kun siinä ei mitään tapahtunut, niin laitoin telkkarin kiinni ja tulin nauttimaan lämpimästä illasta terassilla. 

Tämä on rauhallista lähiötä, mutta taloyhtiön parvekkeilla seurattiin peliä, ja niin naapurien reaktioista sain tiedon pelinkulusta. Pelin ratkettua Espanjan voitoksi, alkoi kuulua ilotulituksen ääniä, autojen tööttäilyä, ja ilonpitoa. Tähän ei ole oikein tottunut kotona Varkaudessa, kun kaikki menevät pelin jälkeen heti nukkumaan (koska aamulla työpäivä). Eikä kenellekään tulisi mieleenkään mennä tööttäilemään autolla ajellessa.

Heinäkuun helteet

En ole päässyt käymään Villa Sukassa sitten huhtikuun, joten näistä heinäkuun helteistä huolimatta tai sitten niiden johdosta, ajattelin viettää leijonanosan kesälomastani täällä. Lämpötila huitelee 28-34 asteen välillä iltapäivän kuumimpaan aikaan, ja hiki virtaa norona selkää pitkin. Yhteisellä uima-altaalla on porukkaa aamusta iltaan, ja suurimmassa osassa huoneistoissa vaikuttaisi olevan kesäasukkaita. Tuntuu hyvältä, että vaisujen talvikuukausien jälkeen ympärillä on vilinää. 

Pari päivää on kulunut ihan totutellessa ajatukseen, ettei herätystä laiteta aamuksi, työpuhelin ei soi eikä kannettavaa tarvitse avata. Totta puhuen eilen en siinä aivan onnistunut, mutta orientoituminen lomamoodiin jatkuu. Olen niin ansainnut mun laskevan sykkeen!

Yläkerran rymsteerausta

Yläkerran kalustus meni tänään uusiksi vuodesohvan saapumisen myötä. Pitkään etsittiin kahden istuttavaa vuodesohvaa, mutta huonon tarjonnan vuoksi päädyttiin miettimään yläkerran pohjaa uudelleen ja valitsemaan kolmen istuttava vuodesoffa. Sohvan vuoksi työpiste ja olohuone vaihtoivat paikkoja, ja ainakin äkkiseltään uusi järjestys vaikuttaa tasapainoiselta ja hyvältä. 

Conforama toimitti sohvan vuorokaudessa, ja kokoonpano tapahtui puolessa tunnissa. Asentaja kokosi sohvan kulman väärinpäin, mutta se vaikutti niin hyvältä, ja päätimme kokeilla sitä. 

Vanhan sohvan hävittäminen onkin luku sinänsä. Täytyy myöntää, että joku sohva on jätetty jätepisteelle silleen, mutta tämä sohva hankalasta purettavuudestaan huolimatta, pilkottiin jäteastiaan sopiviin paloihin. Hikeä säästelemättä 30 asteen helteessä. 

Kävelyllä rannalla

Playa Flamencassa oli vaikeuksia löytää parkkipaikkaa aamupäivällä, joten VW Mustikka jäi liikenneympyrän sisäkaareen kävelylenkin ajaksi. Ei olisi tullut mieleenkään jättää autoa siihen, mutta pari muutakin autoa oli parkissa valmiina, niin oli matala kynnys jatkaa siitä. 

Reitti Playa Flamencalta Punta Primalle on luonnonpuistoa, ja matkan varrella on useita luonnonvaraisia rantoja. Välille on kaavoitettu uusi asuinalue, jonka infran rakentaminen on pitkällä. Tällä hetkellä asuntokauppa käy kuumana Costa Blancan alueella, ja Orihuela Costa on vastannut kysyntään myymällä luonnonsuojelualueen rakentajille. 

Reitti on epätasainen, mutta helpohko kulkea, ja väkeä koirineen oli paljon liikkeellä. On mielenkiintoista nähdä, miten ja millä aikataululla alue tulee kehittymään tulevina vuosina/vuosikymmenenä. Riittääkö asuntomarkkinoiden kysyntä täyttämään alueen, ja saadaanko suositulle rantaviivalle tasainen promenadi yhdistämään Playa Flamenca ja Punta Prima. 

Playa Flamenca

Punta Prima

 

Pääsiäisen viettoa

Talvi on ollut poikkeuksellisen kuiva, ja ropsaus kauan kaivattua vettä saatiinkin tänään. Oli siis hyvää aikaa siivota mökkeröinen ylhäältä ja alhaalta kuntoon, pestä viime reissulta pesua odottamaan jääneet lakanat ja laittaa vähän pääsiäistä. Pääsiäisen tekemisellä tarkoitan parin pääsiäisliinan silittämistä ja that’s it! Pääsiäislampaan tms. suussa sulavaa tarjoaa jokin paikallinen ravintola tänä iltana. 

Alueella on huomattavasti enemmän väkeä kuin talvikuukausina, ja suomeakin on kuultu kaupassa molempina päivinä. Söimme eilen maistuvan illallisen La Floridan Mumbai Bluessa, josta palatessa naapuruston La Luna ravintolassa oli tupa täynnä. Tunnelmaa ja meteliä riitti puolilleöin kunnes kuppila meni kiinni. On kiva, että ympärillä on elämää, vaikka itse viihtyisikin illan villasukat jalassa, viltin alla kirjoitellen. 

Kuin kotiin tulisi

Oli hieman aikainen lähtö aamulla tänään, mutta Vantaan Sokos Hotel Flamingossa aikainen aamiainen alkaa aamuneljältä, joten matkapäivä sai ainakin hyvän startin. Lensimme SAS:illa Kööpenhaminan kautta, ja vielä nähtävästi löytyy lentoyhtiöitä, joiden lennoilla on ilmainen kahvi! Tätä harvinaista herkkua tulikin sitten nautittua useampi kuppi.

Lentokentältä matkaa jatkettiin kaksi kuukautta kentän pitkäaikaisparkissa seisoneella, pölyisellä VW Mustikalla. Mustikka oli innoissaan päästessään vilkkaalle moottoritielle, joka kohdetta lähestyessä muuttui miltei mökkitieksi.

Villa Sukassa kaikki on kunnossa. Reput on nopeasti purettu, jääkaappi täytetty ja pikasiivous tehty. Olen kotona, ja illallisen tarjoilee joku lähiön ravintoloista. Bilepupu on tuunattu Mardi Gras helminauhalla, ja Villa Sukassa on parin kuukauden hiljaiselon jälkeen taas eloa.

Kusti polkee

Villiksen laskut tulevat Caixan verkkopankkiin, ja yhteydenpito paikallisiin yrityksiin hoituu sähköpostitse, joten kirjepostia ei ole tullut ainuttakaan. Postilaatikko kuitenkin löytyy. Useat asukkaiden postilaatikot ovat tukossa mainoksista ja useissa on vielä postilaatikon nimi ”Ferpasa”. Hylättyjen postilaatikkojen määrä kertoo paitsi paikallisen postin (Correos) kuihtumisesta, myös taloyhtiön kansainvälisyydestä. Postilaatikoista on tullut tarpeettomia. 

Villa Sukka sijaitsee aitojen ja portin takana. Pakettilähetit joskus soittelevat ovisummeria päästäkseen alueelle toimittamaan lähetyksen. 

Kauppojen tavarantoimitukset ovat myös tulleet tutuksi. Toimitus on aina tullut sovitusti, ja yleensä myös joku englanninkielentaitoinen on ollut mukana. Telkkarit ja kalusteet on kannettu mukisematta perille, olipa lämpötilamittarin lukema mitä tahansa. 

Ihana arki, vihana pakkanen ja talvi

Kotona on kieltämättä mukavaa, mutta arjen kiire, paineet ja tämä hemmetin talvi syövät ponnaripäätä. Työntäyteiset viikot kuluvat onneksi vauhdilla kohti kevättä. Nämäkin lumet sulavat, ja uusi reissu Villa Sukkaan häämöttää. Pääsiäinen lähestyy.

Pääsiäisenä ponnaripää palaa Alicanteen. VW Mustikka startataan pitkäaikaispakista, ja sillä huristellaan Harmaahaikarankadulle Orihuela Costalle. Todennäköisesti pesulan kautta, koska Mustikka on hiekkapölyn peitossa seisottuaan kaksi kuukautta parkkipaikalla. Pestävää pintaa odottaa varmasti myös Villa Sukassa, jossa ikkunat ovat ilmankosteuden vuoksi raollaan, ja hiekkapöly pääsee ikkunoista sisään. 

Talossa on kuitenkin kaikki mallillaan. Talkkaripalvelumme Torretaika on käynyt tarkastamassa asunnon ja laskemassa vettä, jotta kutsumattomat vieraat eivät löytäisi tietä sisälle taloon. Ilmalämpöpumput saadaan päälle etänä, samoin lämminvesivaraaja. Pääsiäisen vietto alkaa olohuoneen bilepupusen koristelulla eilisen Mardi Gras’n innoittamana. Hän näyttää vielä. aika alastomalta… 

Espanjalainen yhtiökokous

Taloyhtiömme Las Sirenasin yhtiökokous pidettiin tiistaina. Asialistalla No. 7 oli oma esityksemme Villa Sukan lasitetun kuistin ja kakkoskerroksen laajennuksen hyväksynnästä. Varat rekisteröimättömien tilojen luvallistamiseksi ja maksamattomien kiinteistöverojen suorittamiseksi on jo vähennetty talon kauppasummasta, mutta  prosessiin liittyy epävarmuuksia kuten taloyhtiön hyväksyntä, ja tästä syystä halusimme osallistua kokoukseen henkilökohtaisesti. Isännöitsijä oli meitä etukäteen evästänyt, että asiamme käsittely olisi muodollisuus eikä esitystä tultaisi vastustamaan. Hän oli aivan oikeassa. Asialistan No. 7 oli käsitelty minuutissa, eikä esitystä vastustettu. 

Espanjalainen yhtiökokous oli mielenkiintoinen kokemus ja kielikylpy. Isännöitsijä veti kokouksen espanjaksi, ja tulkilla oli täysi työ tulkata keskustelua. Osakkaat eivät mielipiteissä säästelleet, kun mm. asukkaiden henkilökohtaiset maksu- ja sosiaalisista ongelmat puhuttiin avoimesti. Kolme vuotta yhtiövastikkeet laiminlyönyt osakas perusteli maksamattomuuttaan sillä, että taloyhtiössä on huonosti palavat pihavalot. Toinen osakas jankkasi parkkipaikkansa sosialisoinnista, ja kolmatta häiritsi vuokralaisten lapsien hyppiminen uima-altaaseen. Keskustelun päätteeksi kaikki esitykset hyväksyttiin, ja isännöitsijä Natalielle, ja taloyhtiön pressa Ronille ja varapressa Elisabethille annettiin työrauha tulevalle kaudelle. Uima-allasalueen kunnostuksen osalta, päätettiin, että jokaiselta asunnolta kerätään peräti sata euroa. Muurin rautakoristeet saavat jäädä, mutta valitettavasti palmut kaadetaan. Ei tällä taloyhtiöllä ole mitään hätää. Villa Sukan laajennuksella on nyt taloyhtiön 100% hyväksyntä. 

Ihan uudet kujeet

Uusi vuosi vaihtui Villa Sukassa lomaisissa merkeissä vanhempieni seurassa. Joulupäivän rantabileet olivat näkemisen arvoinen festivaali, ja La Luna tarjosi hienon ilotulitukset aivan parvekkeemme yläpuolella uutena vuonna. Aurinko paistoi, iltapäivisin tarkeni usein shortseissa, ja lähiravintolat säästivät kokkaamiselta harva se ilta. Kaupat taas muistuttivat espanjalaisesta perinteestä pitää ovet kokonaan kiinni pyhäpäivisin (joulupäivänä, uudenvuoden päivänä ja loppiaisena). 

Villa Sukassa teimme pieniä paranteluita. Uutta vuodesohvaa, sisustustauluja, valaistuksia ja sellaista monenlaista pientä. Yläkertaan on vielä etsinnässä kapea vuodesohva ja siihen vuodevaatteet, ja sitten olisi petipaikat kahdeksalle olemassa. Vuokrauslisenssi on vetämässä. Lisenssin saaminen saattaa kestää jopa yli vuoden, joten aikaa toiminnan kehittämiselle on vielä runsaasti. 

Uudelle vuodelle on paljon palloja ilmassa, ja omat vaikutusmahdollisuudet niihin ovat rajalliset. Niinpä pidetään vielä suita supussa, ja toivotaan, että kaikki käy hyvin. Lentopisteitä saattaa kertyä ja hiilijalanjälki kasvaa ennenkuin tämä vuosi on taputeltu. 

Harmaahaikarankatu

Arkeenpaluu on käynyt ihan mukavasti, vaikka Suomen talvi muistuttikin olemassaolostaan tipauttamalla 15cm lunta yhdessä yössä. Tiistaina espanjantunnilla minulla oli hieman taas kurottavaa muihin tunnollisiin opiskelijoihin, koska olin ollut kolme viikkoa poissa tunneilta. Reissussa ollessa kieliopissa oli päästy substantiivien sukuihin, ja tunnilla opettajan tukiopetuksessa sain ahaa-elämyksen kadunnumistä. Olen ihmetellyt Espanjan sanojen väleissä viliseviä välisanoja kuten el, la, de, en… Ja tällä tunnilla aloin hieman ymmärtää niiden merkitystä. 

Villa Sukkamme osoite on Calle de la Garza. En ole aiemmin tullut miettineeksi sen merkitystä. Pidän persoonallisista kadunnimistä kuten Ullankatu (Varkaus) tai Calle Hierbabuena (Malaga, Espanja). Hierbabuena tarkoittaa piparminttua. Olen kuitenkin aina asunut tavanomaisilla kaduilla kuten Kuusikkotiellä ja Kopolankadulla. Vaan nyt minulla on ikuisen kesän mökki Espanjassa. Casa de Verrano en Calle de la Garza eli kesämökki Harmaahaikaran kadulla. 

Terveisiä pikkupakkasessa!

Loma livahti Villa Sukan parannusprojektin merkeissä nopeasti, ja aamulla talonmiehenä jatkossa toimivat vanhempani lähettivät meidät kotimatkalle. Alicante aeropuertoon huristeltiin AP-7 moottoritietä, josta talonmiehemme palasivat Villa Sukkaan rauhallisempaa ja maisemallisempaa N-332 maantietä pitkin. Hyö oli perillä ja kahvilla jo, kun me vielä odotimme tietoa portista lentokentällä. Tänne palattiin pikkupakkaseen, valmiina palaamaan työhön maanantaina.

Ilta Villa Sukassa

Päivät ovat lämmenneet viime päivinä, ja illalla auringon mentyä mailleen tarkenee jo lyhyillä hihoilla. Kello viiteen parvekkeella pystyy ottamaan aurinkoa, ja siitä on kiva siirtyä kuistille nautiskelemaan viiniä ja lueskelemaan vaikkapa työsähköposteja. Aurinko jää tuolloin edessä olevan rakennuksen taa, mutta laskee uima-altaan suunnassa olevaan Villamartiniin. 

Taloyhtiömme on paljon  rauhallisempi marraskuussa kuin viimeksi heinä-elokuussa täällä olleena. Kesällä uima-altaalla oli porukkaa aamusta iltaan. Tänään näin ensimmäisen uimarin yli viikkoon. Asuntoja on heinäkuun jälkeen tullut myös myyntiin kolme kappaletta. Yksi meidän seinänaapurista, toinen hieno yli 300t euron linna uima-altaalla ja kolmas ”hieman” viidakoitunut muutaman asunnon päässä. 

La Luna ravintolassa on ollut viikonloppuina elävää musiikkia ja ilonpitoa, ja tienoo hiljenee puoliltaöin ravintolan mennessä kiinni. Alakerrassa äänet eivät haittaa nukkumaanmenoa, mutta yläkerrassa herkkäunisen on turha unta odotella ennen menojen päättymistä. Itsellä ei ole ongelmaa nukahtamisen kanssa, mutta tätä tosiasiaa en halua myöskään peitellä vierailta tai mahdollisilta tulevaisuuden vuokralaisilta. 

Maanantai-ilta on pimennyt. Minulla kurnii maha. Illallisvaihtoehdoissa löytyy La Luna, La Trattoria, La Florida tai La Villa Sukka. Kovia päätöksiä on vielä tehtävänä sen suhteen tänä iltana. 

Kalusteralli

Kovasti paljon enemmän olin suunnitellut kirjoitella täältä lomalta, mutta jotenkin ensimmäinen lomaviikkonen livahti ilman ensimmäistäkään tarinaa. Valokuviakin kännykästä löytyy vain muutamia, koska olemme pyörineet pääasiassa omilla nurkilla kauppoja koluten. 

Tänään talolle on saapumassa uusi sohva ja 75” telkkari. Tiistaina on vielä tulossa Ikealta sänky ja vaatekaappi. Yläkerrassa pyöritellään kalusteita uuteen järjestykseen, ja alakerran kulmasohva väistää sinne uuden tieltä. Mahtavaa saada uudet kalusteet kulahtaneimpien tilalle!

On lauantai. Vanhempani lähtivät tutustumaan läheiseen golfkenttään, ja yläkerrasta kuuluu kuviosahan jyrinä. Siellä vanha sohva pienenee VW Mustikkaan sopivaan olomuotoon. Täytynee lähteä kantoavuksi ennen kuin ulkolämpötila kipuaa liiaksi. Iltapäiväksi on luvattu 27 asteen hellettä, ja silloin pitää olla aurinkotuolissa. 

Loma lähestyy

Villa Sukka on fiilistellyt lämmintä loppukesää kaikessa rauhassa viimeiset kolme kuukautta. Työt ovat pitäneet meitä kiireisenä, eikä ole ollut mahdollisuutta käydä itse paikalla. Kuumuus on varmaan kuivattanut jukkapalmun ja lennättänyt pihaan paksun punaisen kerroksen Saharan hiekkaa. On sääli pitää näin kivaa paikkaa tyhjillään. 

Loma kuitenkin lähestyy, ja Espanjan mökki kuin tämä blogikin heräävät eloon nyt viikonloppuna. VW Mustikka palaa pihaan, hiekka huuhtoutuu kadulle, ja palmukin virkistyy saamastaan huomiosta.

 

 

Español alkeet alkoi

Kansalaisopiston espanjankielen alkeiskurssille oli paljon hakijoita, joten meille perustettiin toinen ryhmä, ja minäkin sain kutsun kurssille. Harmi vain, että ensimmäisenä kurssipäivänä viime viikolla meillä oli töissä kiinalaisia vieraita, enkä pystynyt osallistumaan oppitunnille. Tänään jäin kuvainnollisesti bussin alle, kun menin ensimmäiselle tunnilleni.

Tunti alkoi edellisen tunnin oppeja kerraten, ja kirjoitin kynä sauhuten vieruskaverin muistiinpanoja omaan vihkooni. Onneksi opettaja oli ollut heti alussa tilanteen tasalla ja siirtänyt viereeni edellisellä tunnilla paikalla olleen opiskelijan. Oppitunnin ensi minuuteista lähtien toistelimme sanoja, kysymyksiä ja lauseita opettajan perässä, ja työskentelemme parin kanssa. Hiki hatussa kirjoitin vihkoon sanoja, ja kiittelin itseäni, että olin tajunnut ottaa mukaani kirjoitusvälineet.  Edellisestä kielikurssista on aikaa.. Pari vuosikymmentä.

Asiaa ei ennättänyt sulattaa sitä mukaa kuin sitä tuli, ja tunnin kohdalla yllätyin, kun vaihdettiin vielä paikkoja toisen parin kanssa. Palattuani omalle paikalleni, kysyin vieruskaverilta, että ei kai oppitunti kestä puoltatoistatuntia, ja tottakai se kesti. 

Olin aivan loppu oppitunnin päättyessä. Innoissani, että vihdoin opin espanjaa, mutta kauhuissani, miten paljon asiaa oli tullut, miten vähän muistaisin huomenna, ja kuinka paljon vaatisi pysyä mukana muiden vauhdissa, kun en kuitenkaan pysty olemaan mukana kaikilla tunneilla. Taas ollaan bussin alla kahden viikon päästä, kun ensi viikon tunti jää väliin työmatkan takia. 

Uno botello vino tinto

Minulla on tapana tervehtiä ja kiittää espanjaksi aina kuin mahdollista. Osaan tilata punaviinipullon ravintolassa, ja valita ruokakaupassa ”agua con gas” (kivennäisvesi) ja ”sin huevo” (kivetön oliivi). Vai oliko huevo sittenkin kananmuna..

Espanjan rannikolla pärjää ihan hyvin englanninkielellä, ja harvoin tulee tilanteita, ettei yhteistä kieltä olisi. Tällaisessa tilanteessa olen kerran joutunut pinnistelemään olemattoman espanjankielinen taitoni kanssa, jotta sain tilattua pullon punaviiniä lasillisen sijaan. Minusta on myös hirmu kiva kommunikoida paikallisella kielellä, vaikka jatkokysymyksiin joudun vastaamaan englanniksi. ”Bolsa?”, kysyy kassa. ”No thanks, I have my own bag”, vastaan. 

Talon hankintaprosessin aikana lupasin itselleni, että jos kauppoihin päästään, niin opettelen puhumaan espanjaa. Ja lupaukset on tehty lunastettaviksi. 

Kotiin palattua, postilaatikossa odotti sopivasti kansalaisopiston esite. Etsin siitä tavaroita purkaessani espanjan alkeet ja ympyröin sen, mutta lehti jäi pöydälle pyörimään. Viikkoa myöhemmin aktivoiduin ilmoittautumaan kurssille, mutta ryhmä on jo täyttynyt. No höh, olen jonossa.

Ennen ja nyt

Lentokoneen siivissä on punaiset kärjet, ja lento on lähtenyt varhain. Olemme kotimatkalla asunnon ostoreissulta Espanjasta. Talo on paritalon puolikas, ja siinä on hyvää pohjaa rakentaa se parempi lomakoti. Talon nimi on Villa Sukka.

Olen aktiivinen villasukan kuluttaja kesät ja talvet. Espanjassakin villasukista on hyötyä, koska lämpimällä säällä ilmalämpöpumput puhkuvat jäähdytystä talossa, ja kylmällä lattiat ovat kylmähköjä. Lattialämmitys tai keskuslämmitys ovat harvinaisia. Talot on usein nimetty esim. omistajiensa mukaan Casa Oscar tai Villa Olivia, ja nimi on kirjoitettu Kiinakaupoista saatavilla kirjainlaatoilla. Toki halusimme nimetä talon samaan tyyliin, ja aika nopeasti tuo Villa Sukka sieltä valikoitui voittajaksi. Kirjainlaatat tuli jo hankittua, mutta niiden kiinnittäminen jäi ensi kertaan. 

Katsellessani eilen Villa Sukasta ottamani valokuvat, olen tyytyväinen yhdeksän päivän uurastuksen lopputulokseen. Kun lähtötilanteessa jokaisesta kaapista, laatikosta ja varastosta löytyi turhaa tavaraa, ei siivoaminen 35-asteen helteessä ole ollut pikkujuttu.

Talo on nyt kalustettu pääosin kaupan mukana tulleilla kalusteilla, television alla ollut iso kaluste on korvattu sopivammalla ja jotakin pientä säilytysjuttua hankittu. Parvekkeelta hävitettiin iso sohva, ja pihalta rikkinäisiä kalusteita ja sekalaista tavaraa. Nyt kalustus on selkeämpi ja tilat avaria. Tästä on hyvä jatkaa kehittelyä ja seuraavalla työlomalla projektia. 

Julkaisen nyt kuvat talosta alkuperäisessä asussaan kaupantekopäivänä ja eiliseltä. Mitä on hävitetty, mitä korjattu, ja mikä on vain vaihtanut paikkaa? 

Villa Sukka 4.8.2023

Villa Sukka 25.7.2023

Talon myyntikuvat helmikuussa 2023

Tonttuovi

Lomakodissa pitää olla kunnon telkkari, kuulemma. Alakerran olohuoneeeseen ei 55-tuumaista suurempaa  mahtunut, mutta koko on passeli huoneen mittasuhteisiin. Olohuoneen viihdekeskuksen ja yläkerran työpisteen vuoksi kävimme elektroniikkaostoksilla tänään. Kaupankäyntimeininki oli mielenkiintoista La Zenian Media Marktissa, ja varastosta mukaan otettavien tuotteiden valikoima suppea, mutta mukaan lähtivät hyvät isompi töllötin ja kaksi 27 tuuman monitoria työpistettä varten.

Monitorit lähtivät kantoon hyllystä, mutta telkusta saatiin espanjankielinen lappu ja suullinen ohje hakea tuote ”by casino entrance”.  La Zenian ostoskeskus on aika mahtava laitos, jossa on mm. isot Al Campon hypermarket ja Leroy Marlinin rautakauppa. Ajeltuamme ruuhkaisen parkkihallin ympäri, lähdimme etsimään kasinoa maan tasosta ja löytyihän se vähemmän kutsuva peltiovi kasinon sivulta. 

Tonttuoven pielessä on ovisummeri, jossa lukee ”Press and wait”. Summerin painamisesta kesti vain hetken, kun tonttuovi avautui, rastapäinen kaveri otti kuittimme ja laittoi oven kiinni. Onneksi jälkeemme ovelle tuli muitakin asiakkaita, ja se vähän lisäsi uskoa uuden telkkarin ilmaantumisesta tonttuovelle.

Illalla uudesta telkkarista katsottiin jo uutisia ja  remonttiohjelmaa.

Ensimmäinen viikko Villa Sukassa

Viikko asumista alkaa olla takana. Olemme siivonneet lähes koko talon lattiasta kattoon, ajaneet tarpeetonta ja rikkonaista tavaraa jätepisteelle, tehneet remonttia ja järjestäneet autolle paikan pihassa. Isoin positiivinen yllätys oli talon alta paljastunut kellaritila, joka toimii varastona. Tämä on mahdollistanut joidenkin purettujen tavaroiden säilytyksen kunnes/jos niille löytyy käyttöä jatkossa. Ilmasto täällä on sen verran armollinen, että tavaroita säilytetään taivasalla, mutta oma silmä ei kestä katsoa tavarakasoja. Kellarivarasto tarjoaa tilan myös Suomesta roudatuille polkupyörille, joilla ei muuten ole vielä ajettu metriäkään tässä maassa. 

Kävimme tekemässä isot ostokset Murcian Ikealla eilen. Kuitti oli varmaan puoli metriä pitkä, ja VW Mustikka oli kattoa myöten täynnä kalusteita, säilytysjärjestelmiä, astioita, valaisimia, ja vuodevaatteita.

Suihkun vaihdolla alkanut kylppäriremontti on jatkunut eilen suihkuseinän, ja tänään allaskalusteen ja peilikaapin asennuksella. Vanha allaskaluste haisi pahalta ja sen laatikot olivat kärsineet kosteudesta. Laatikot poistettaessa ilmeni, että allaskaapin rungon pohja oli paksussa homeessa. Sain allaskaapin pestyä, ja kaluste on nyt raikastumassa ulkosalla. Mahdollisesti se saa uuden elämän yläkerran kylppärissä joskus tulevaisuudessa. Kiitos kellarivaraston.

Lasitettu kuisti on kalustettu kaupan mukana tulleilla nojatuoleilla. Ikeasta hankittiin kuistille jalkalamppu, tammiset kenkäkaapit sekä pieni pöytä, johon viinilasinsa laittaa. Vielä oli kylppäriremontin jäljiltä tavaraa kuistilla, joten kuvia en henno vielä julkaista. Kuistista tuli joka tapauksessa tosi kiva. 

Lomapäivät vähenevät, ja tänään päädyin konepajan töitä tekemään, joten arki hieman kummittelee aatoksissa tällä hetkellä. Mutta jos ei ihmeitä tapahdu, niin työkone starttaa seuraavan kerran kotimaassa, ja nämä Ikean ihmeet saadaan kaikki asennettua ennen kotiinpaluuta viikonloppuna. Nautitaan siinä sivussa auringosta ja ulkona syömisestä, kuin myös uusista astioista oman lomakodin keittiössä. Auringosta nautin, mutta tämä 30-35 asteen lämpötila Espanjassa tekee kaikesta ulkona askartelemisesta, roudaamisesta, purkamisesta ja lastaamisesta raskasta. Talossa pidämme ikkunat kiinni ja jäähdytyksen täysillä. Naapurit saattavat ihmetellä, mutta eläminen ja remontin tekeminen on mukavampaa, kun ei koko ajan ole hirveä hiki. 

Villa Sukassa villasukissa