Olemme palanneet pelipaikalle. Blogin aloitus on ollut nihkeä, johtuen ehkä lievästä epäuskosta, että tästä mitään tulisi. Ajatuksen keskeneräisyydestä johtuen en ole julkaissut blogia somessa aiemmin, en edes perheenjäsenille.
Marraskuun jälkeen palkkasimme siis asianajotoimiston hoitamaan asioitamme Espanjassa. Meillä on nyt ns. NIE-numerot (espanjalaiset henkilötunnukset), pankkitili ja notaarin vahvistamat käännökset säästöjemme alkuperästä. Olemme valmiina tekemään kaupat, jos täydellinen lomakoti löytyy. Mutta mutta…
Täydellisen lomakodin löytäminen onkin asia erikseen. Meillä on uusi budjetti, avarakatseinen asenne alueisiin ja tarkentunut kriteeristö. Kolme makuuhuonetta, kylppäri ja wc, etelä-länsi-suunta, palveluita kävelyetäisyydellä ja varastotilaa, mielellään myös paikka autolle.
Olemme tavanneet paljon ammattitaitoisia kiinteistön välittäjiä (Felix, Alex, Amy, Ricardo, Johan…) ja nähneet todella ihania asuntoja tällä reissulla. Jokaisesta asunnosta puuttuu kuitenkin jotakin. Kilometrin kävely lähimpään ruokaravintolaan. Väärä suunta. Huonot näkymät. Heikot lenkit tulevat esille vasta paikan päällä, koska kohteiden ja parvekkeiden sijainti ei yleensä ole tiedossa etukäteen. On pari todella vahvaa vaihtoehtoa tässä vaiheessa, mutta molemmissa on omat heikot lenkkinsä. Lähellä vai kaukana? Näkymillä vai ilman?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti